Suomessa on ministeritasolla havahduttu kuolleisuuden ennätysmäisen nopeaan kasvuun [1]. Joidenkin julkisuudessa esitettyjen näkemysten mukaan Suomessa on huomattavasti enemmän ylikuolleisuutta kuin mitä koronakuolemat selittävät. Tätä katsantokantaa eritellään esimerkiksi tuoreessa kirjoituksessa Järjen Äänen nettisivuilla [2]. THL:n tulkinta puolestaan tuntuu olevan, että kaikki ylikuolleisuus liittyy pandemiaan [3]. Tilanteen suhteellista normaaliutta ovat tuoneet esiin myös Tilastokeskuksen yliaktuaarit Markus Rapo ja Joni Rantakari. He perustelevat näkemystään vanhenevalla ikärakenteella. [4, 5, 6.]
Näiden vastakkaisten näkemysten tueksi esitetyt argumentit ovat yleensä teknisesti niin vaativia, että tilastotieteen metodeihin perehtymättömän lukijan ainoaksi johtopäätökseksi jää helposti ”ovatpa nämä asiat monimutkaisia”. Tavallisen lukijan tavoittamattomissa oleva kirjoittaminen on asiantuntijoiden helmasynti, usein tarkoitukseton mutta joskus myös tarkoituksellinen.
Tässä maallikon näkökulmasta kirjoitetussa blogitekstissä pyrkimyksenäni on tarkastella kuolleisuuskysymystä niin selkeästi, että lukija voi muodostaa peruskoulumatematiikalla oman perustellun näkemyksensä siitä, kuoleeko Suomessa selittämättömän paljon ihmisiä. Käytän tässä tekstissä termiä ”kuolleisuus” sen yleiskielen merkityksessä, eli yleisenä kuolemiseen viittaavana käsitteenä. Väestötieteessä kuolleisuudella on tarkempi merkitys: sillä tarkoitetaan kuolemisen todennäköisyyttä tietyssä ikäryhmässä vuoden aikana.
Arvioin korona-ajan kuolleisuutta tarkastelemalla kuolinlukuja ajalla tammikuu 2020 – maaliskuu 2022. Arvioin kuolleisuutta kahdella eri tavalla. Vertaan kuukausittaisia kuolemia ensin tilastoihin ajanjaksolla 1945–2019 ja sitten Tilastokeskuksen julkaisemiin väestöennusteisiin.
Kirjoitukseni lopussa teen vielä lyhyen katsauksen syntyvyyden kehitykseen Suomessa viime kuukausina.
Vertailu vuosien 1945–2019 tilastoihin
Arvioin korona-ajan kuolleisuuden mahdollista poikkeuksellisuutta vertaamalla
kuukausittaisten kuolemien määriä aiemmin tilastoituihin lukuihin. Tarkoituksenani on selvittää, kuinka monen kuukauden kohdalla on syntynyt uusi ”kuolinennätys”, eli korkein kyseiselle kuukaudelle ikinä tilastoitu kuolemien määrä. Kuukausittaisia kuolemia on Suomessa tilastoitu vuodesta 1945 alkaen. On olennaista, että vertailu suoritetaan vastaavien kuukausien lukuihin, koska kuolemien määrä vaihtelee merkittävästi vuodenajasta ja kuukaudesta toiseen. Siksi esim. tammikuun 2022 kuolemia verrataan aiempien tammikuiden kuolemiin, eikä vuoden 2021 loppukuukausien kuolemiin.
Suomen vanhenevan väestörakenteen takia on normaalia, että ihmisiä kuolee joka vuosi enemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen [7] perusteella voidaan arvioida, että lisäys kuolemien määrässä on näinä aikoina noin 400 henkeä vuodessa.
Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty kuukausittaiset kuolinluvut koronavuosina 2020–2022. Vertailukohtana taulukossa on esitetty vuodet 2010–2019. Kuolinennätykset on lihavoitu, voimassa olevat ennätykset on lisäksi korostettu punaisella. [10, 12.]
Taulukosta voidaan havaita, että vuosina 2010–2019 kuukausittaisia kuolinennätyksiä on syntynyt lähes joka vuosi, keskimäärin kolmena tai neljänä kuukautena. Kuolinennätyksissä ei siis ole sinänsä mitään epänormaalia. Pisimmät ”ennätysputket” ovat olleet vuosina 2010 ja 2014, molempina vuosina ennätyksiä syntyi neljänä perättäisenä kuukautena.
Koronavuosia 2020–2022 tarkastellessa voidaan todeta, että vuonna 2020 syntyi kuusi uutta ennätystä. Tämä on paljon, mutta saman verran ennätyskuukausia oli vuonna 2014. Vuonna 2021 ennätyksiä tuli jo kahdeksan, eli enemmän kuin aiempina verrokkivuosina.
Kuolinennätyksissä pistää kuitenkin eniten silmään se, että toukokuussa 2021 on alkanut erittäin pitkä ennätysputki, joka päättyi vasta nyt maaliskuussa 2022. Perättäisiä ennätyskuukausia oli siis peräti kymmenen. Maaliskuun 2022 kuolleisuus ei ennakkotiedon mukaan tehnyt ennätystä, mutta oli tilastointihistorian toiseksi suurin. On kuitenkin syytä huomioida, että maaliskuun 2022 kuolleiden määrä 5 101 on vasta ennakkotieto, johon on vielä tulossa lisäyksiä lähikuukausina. Merkittävä osa kuolemista tilastoidaan vasta jälkikäteen, esimerkiksi joulukuun 2021 ennakkotietoon tuli 22.4. vahvistetussa lopullisessa kuolleiden määrässä 267 hengen lisäys, ja tammikuun 2022 ennakkotietoon on tähän mennessä tullut lisäystä 248 henkeä. Voidaan siis olettaa, että myös maaliskuun 2022 kuolleiden määrä tulee hätyyttelemään vanhaa ennätystä, josta se nyt jää 294 hengellä.
Samalla kun kuolinennätysten putki alkoi toukokuussa 2021, koronaan liitetyt kuolemat lähtivät laskuun ja pysyivät hyvin alhaisina koko kesän [8]. Vuoden 2021 osalta on tiedossa vasta ”koronan kanssa kuolleet”, eli kuoleman yhteys koronaan on määritelty puhtaasti tilastollisella yhteydellä. Koronakuolemiksi on tilastoitu kaikki kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 päivän sisällä positiivisesta koronatestistä [3]. Todellisiin kuolinsyihin perustuva tilastotieto tulee vuoden viiveellä, eli vuoden 2021 osalta vasta vuoden 2022 lopussa.
Kuukausittaisia kuolinennätyksiä voidaan arvioida lukumäärän lisäksi myös sen perusteella, kuinka suurella marginaalilla ne ylittävät vastaavien kuukausien aiemmat kuolinennätykset. Suuret prosentuaaliset marginaalit tarkoittavat sitä, että kuolleisuus kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Alla olevassa taulukossa 2 on kullekin ennätyskuukaudelle esitetty prosentuaalinen lisäys aiempaan ennätykseen, yli viiden prosentin lisäykset on korostettu punaisella.
Taulukosta havaitaan, että pandemiaa edeltävän 10 vuoden aikana vain vuoden 2018 aikana lyötiin aiempia ennätyksiä yli 5 % marginaalilla. Maaliskuussa 2018 vanha ennätys lyötiin 5,8 %:lla ja huhtikuussa 5,7 %:lla. Tuolloin Suomessa riehui poikkeuksellisen voimakas influenssa-aalto [9]. Koronavuonna 2020 suuria kasvuja ei tapahtunut, suurin vanhan ennätyksen ylitys oli 3,9 % ja tapahtui syyskuussa. Vuonna 2021 suuria muutoksia kuolinennätyksissä tapahtui kolme, kaikki vuoden loppupuolella: elokuussa (8,1 %), lokakuussa (8,2 %) ja marraskuussa (8,3 %). Vuoden 2022 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on ennakkotietojen mukaan tapahtunut kaksi suurta nousua aiempiin kuolinennätyksiin, tammikuussa (5,1 %) ja helmikuussa (6,2 %).
Korona-aikana syntyneet kuolinennätykset ovat siis lyöneet aiempia ennätyksiä hyvin suurilla marginaaleilla koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Huomattavaa on myös, että nämä suurten marginaalien kuolinennätykset alkoivat loppukesällä 2021, jatkuen syksyllä ja alkuvuonna 2022. Koronaan liitetyt kuolemat lähtivät Suomessa nousuun marras-joulukuussa 2021, vasta kolmisen kuukautta sen jälkeen, kun kokonaiskuolleisuuden kasvu alkoi voimakkaasti kiihtyä.
Seuraavassa luvussa vertailen kuukausittaisia kuolinlukuja Tilastokeskuksen
väestöennusteisiin.
Vertailu väestöennusteisiin
Tilastokeskus julkaisee ennusteita väestön kehityksestä 1–3 vuoden välein. Viimeisimmät väestöennusteet ovat vuosilta 2021, 2019 ja 2018 [7], kussakin arvioidaan Suomen väkiluvun kehitys aina vuoteen 2070 asti. Ennusteissa on vuosikohtaiset arviot syntymille, kuolemille, sekä maahan- ja maastamuutolle. Näiden yhteisvaikutuksena muodostuu nettomuutos väkilukuun kunkin vuoden aikana.
Vuonna 2019 julkaistussa ennusteessa vuoden 2020 kuolemien määräksi ennakoitiin 54054 henkeä. Ensimmäisenä koronavuonna kuitenkin kirjattiin 55488 kuollutta, eli ennuste ylittyi 1 434 hengellä, oletettavasti pandemiaan liittyen. 30.9.2021 julkaisemassaan ennusteessa [7].
Tilastokeskus nosti arviotaan vuoden 2021 kuolleista 54 308:sta 55 987:een eli 1 679:llä hengellä, olettaen ilmeisesti että koronaan kuolisi vuonna 2021 hieman enemmän ihmisiä kuin ensimmäisenä koronavuotena. Vuoden 2021 vahvistetut kokonaiskuolemat olivat kuitenkin 57 659, eli tuo koronakuolemiin varautunut ennustekin ylittyi 1 672 hengellä. ”Koronan kanssa” kuoli vuoden 2021 aikana 1 150 ihmistä, eli 552 henkeä enemmän kuin vuonna 2020, jolloin positiivisen koronatestin jälkeen 30 vuorokauden sisällä kuolleita oli 598 henkeä [8]. Koronakuolemien kasvu ei siis riitä selittämään kuolleisuusennusteen reilua ylitystä – varsinkaan kun Tilastokeskus oli ennusteessaan oletettavasti jo varautunut koronakuolemien lievään lisäykseen edelliseen vuoteen verrattuna.
Viime syksynä julkaistussa väestöennusteessa arvioidaan, että vuosittaisten kuolemien määrä Suomessa jatkaa kasvuaan aina vuoteen 2043 asti, jolloin sen ennakoidaan olevan 66 473 henkeä. 60 000 kuolleen rajan arvioidaan ylittyvän vuonna 2032. Ennusteessa arvioidaan myös, että vuodelle 2021 nyt vahvistettuun kuolleiden määrään, 57 659 henkeä, olisi päästy vasta vuonna 2028. Jotain yllättävää loppuvuonna 2021 on siis ilmeisesti tapahtunut. Kyse tuskin on väestörakenteen vanhenemisesta, koska tämä on laskelmissa varmastikin jo huomioitu.
Ero väestöennusteen ja todellisen kuolleisuuden välillä on vieläkin suurempi, jos tarkastelemme ajankohtaista tilannetta määrittelemällä kuolleiden määrän liukuvasti viimeisten 12 kuukauden ajalta, eli huhtikuusta 2021 maaliskuuhun 2022. Huhti–joulukuun 2021 vahvistettujen kuolinlukujen ja tammi–maaliskuun 2022 ennakkotietojen mukaan viimeisimmän 12 kuukauden aikana Suomessa on kuollut 59 388 ihmistä. Viimeisimmän kolmen kuukauden osalta tulee kuitenkin huomioida, että tämänhetkisiin ennakkotietoihin kirjataan lähikuukausina vielä lisää kuolleita. Jos lisäys on samaa luokkaa kuin joulukuulle 2021 ja tammikuulle 2022 tehdyt jälkikirjaukset, päästään karkeaan arvioon 59 650 kuolleesta viimeisen 12 kuukauden aikana. Tällöin olemme jo vuoden 2031 kuolintahdissa, jos verrataan Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen.
Yhteenveto ja katsaus syntyvyyteen
Kuukausittaisten kuolemien vertailu aiempiin vuosiin osoittaa, että Suomessa on toukokuusta 2021 lähtien syntynyt poikkeuksellisen paljon kuukausikohtaisia
kuolinennätyksiä. Loppukesän ja syksyn 2021 sekä alkuvuoden 2022 aikana aiempia ennätyksiä on myös lyöty aiempaa korkeammilla marginaaleilla, mikä viittaa kiihtyvään kasvuun kuolleisuudessa. Tämä kehitys ei ole selitettävissä tilastoiduilla koronakuolemilla ja näyttää myös yllättäneen Tilastokeskuksen, jonka väestöennuste vuoden 2021 kuolleisuudesta ylittyi reilusti. Koska ennuste oli varsin tuore – julkaistu vain kolme kuukautta ennen vuoden vaihdetta – yllätyksen syynä tuskin lienee äkillisesti vanhentunut väestörakenne. Maaliskuun loppuun mennessä tilanne on se, että liukuva arvio 12 viimeisimmän kuukauden kuolleisuudesta vastaa jo väestöennustetta vuodelle 2031. Toisin sanoen, 30.9.2021 julkaisemassaan ennusteessa Tilastokeskus arvioi tällaisen kuolleisuuden kasvun tapahtuvan kymmenessä vuodessa, mutta se näyttääkin tapahtuneen jo kuudessa kuukaudessa.
Nämä seikat eivät vielä yksinään todista, että Suomen kasvaneessa kuolleisuudessa olisi jotain epänormaalia. Vielä vähemmän ne kertovat, mikä lisääntyneen kuolleisuuden olisi voinut aiheuttaa. Ne antavat kuitenkin vahvan signaalin siitä, että Suomen väestökehityksessä on saattanut tapahtua jokin muutos keväällä ja kesällä 2021 ja että tämä trendi on mahdollisesti edelleen vahvistunut syksyllä.
Lisää aihetta huoleen antaa Tilastokeskuksen 22.3.2022 julkaisema tuore ennakkotilasto kuukausittaisista väestönmuutoksista [10]. Se osoittaa yli vuoden kestäneen vauvabuumin kääntyneen Suomessa selvään laskuun helmi–maaliskuussa. Syntyvyyden lasku helmikuussa oli 11,5 % ja maaliskuussa 16,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitys on esitetty alla olevassa kuvassa. Terveydenhuollon piirissä syntyvyyden laskusta oltiin tietoisia jo alkuvuodesta, ja tilannetta selitettiin tuolloin ”yhteiskunnallisilla muutoksilla” [11]. Kuten keväällä 2021 alkanut kuolleisuuden nousu, myös 2022 alkanut syntyvyyden lasku näyttää tulleen Tilastokeskukselle yllätyksenä. 30.9.2021 julkaistun väestöennusteen mukaan vuoden 2022 syntyvyyden olisi tullut pysyä samalla tasolla kuin vuonna 2021, laskua arvioitiin tulevan vuositasolla ainoastaan 0,3 % [7].
Koska kuolleisuudessa ja erityisesti syntyvyydessä on kyse kansakunnan kannalta
äärimmäisen tärkeistä asioista, muutossignaalit on syytä tutkia viipymättä ja perusteellisesti. Kyse saattaa olla satunnaisesta vaihtelusta, mutta huolettomuuteen ei tulisi tuudittautua. Erityisen huolestuttavaa on se, että syntyvyys näyttää kääntyneen laskuun yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun kuolleisuus kääntyi nousuun. Voisiko näiden ilmiöiden taustalla olla samoja selittäviä tekijöitä?
KUVA: Syntyvyyden kehitys tammi–maaliskuussa 2022 kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna (kuluva vuosi punaisella).
Viitteet
- Iltalehti. Suomalaisten kuolemissa tapahtui merkillinen muutos – ministeri Lindén: ”Tämä pitää selvittää tarkemmin”. Linkki: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/600002bc-f211-45eb-a268-834fd91716d9?fbclid=IwAR1Ksq_EYmjDeEDpZu2doqfkTYD34KY2ref0uCE9kgMhtG5f5Cfh0cL0g5g
- Järjen Ääni. Poikkeuksellinen ylikuolleisuus Suomessa vuonna 2021. Linkki:
https://jarjenaani.fi/poikkeuksellinen-ylikuolleisuus-suomessa-vuonna-2021/ - THL. COVID-19-tautiin liittyvien kuolemien tilastointi. Linkki: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/covid-19-tautiin-liittyvien-kuolemien-tilastointi
- Helsingin Sanomat. Viime vuonna kuoli 500 suomalaista odotusarvoa enemmän, mutta johtuiko kaikki koronaviruksesta? Linkki: https://www.hs.fi/tiede/art-2000008571152.html
- Kauppalehti. Kuolleiden määrän kasvu Suomessa suurinta yli 35 vuoteen – Vastaavia lukuja viimeksi 1940-luvulla. Linkki: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuolleiden-maaran-kasvu-suomessa-suurinta-yli-35-vuoteen-vastaavia-lukuja-viimeksi-1940-luvulla/73a05e26-063e-4564-a8b9-996a666b2c62
- Helsingin Sanomat. Kuolleiden määrä kasvoi viime vuonna eniten yli 35 vuoteen, kertoo Tilastokeskus. Linkki: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008767006.html
- Tilastokeskus. Väestöennuste, taulukko 139e — Väestönmuutokset sukupuolen mukaan eri vuosien väestöennusteissa, koko maa. Linkki:
https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaenn/statfin_vaenn_pxt_139e.px/ - Koronatilastot.fi. Koronavirus COVID-19 tilanne Suomessa. Linkki:
https://www.koronatilastot.fi/fi/sairaala/ - Aamulehti. Influenssa-aalto täytti Taysin ääriään myöten – potilaita siirretty käytäväpaikoille, sairaalalta poikkeuksellinen pyyntö työnantajille. Linkki: https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007295906.html
- Tilastokeskus. Väestön ennakkotilasto, taulukko 11ll — Väestönmuutokset kuukausittain, 1990M01-2022M03*. Linkki: https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11ll.px/
- Yle. Korona-ajan vauvabuumi näkyy selvästi viime vuoden tilastoissa HUS-alueella, tulevana keväänä syntyvyyden kasvu kuitenkin pysähtyy. Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-12273169
- Tilastokeskus. Kuolleet, taulukko 12ah — Kuolleet kuukausittain,
1945-2021. Linkki:
https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol /statfin_kuol_pxt_12ah.px/
