Kirjoitin edellisen kuolleisuutta ja syntyvyyttä käsittelevän blogitekstini huhtikuussa 2022 [1]. Ilmaisin kirjoituksessani huoleni tuolloin pari kuukautta aiemmin alkaneesta syntyvyyden terävästä laskusta, samoin kuin lähes vuoden käynnissä olleesta kuukausikohtaisten kuolinennätysten katkeamattomasta sarjasta. Tuon tekstin julkaisusta on nyt kulunut 10 kuukautta. Tänä aikana on jokaisena kuukautena joulukuuhun asti syntynyt uusi ennätys kuolleiden määrässä, samoin jokaisena kuukautena on vuotta aiempi syntyvyys alitettu reilusti.
Pyrin tässä kirjoituksessani antamaan päivitetyn tilannekuvan syntyvyyden ja kuolleisuuden viimeaikaisesta kehityksestä Suomessa. Esittämäni luvut ja kuvaajat perustuvat julkisesti saatavilla oleviin väestötilastoihin, linkit niihin löytyvät tekstini lopusta. Vältän esityksessäni tilastollisten johdannaisten käyttöä, jotta jokainen lukija voisi peruskoulumatematiikalla varmistaa väitteideni todenmukaisuuden. Lähtökohtaisesti lasken syntyneitä ja kuolleita ihmisiä, en abstrakteja todennäköisyyksiä ja prosenttien kymmenyksiä. Käytän kirjoituksessani termejä syntyvyys ja kuolleisuus niiden yleiskielen merkityksessä, viitaten syntymien ja kuolemien määrään. Väestötieteessä näillä termeillä on omat merkityksensä liittyen naisten keskimääräiseen lapsilukuun ja ikäryhmäkohtaiseen kuoleman todennäköisyyteen.
20 KUUKAUTTA KUOLINENNÄTYKSIÄ
Kuvaajassa 1 on esitetty kuukausittaiset kuolemat Suomessa vuosina 2015–2022. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen väestötilastoa [2]. Nuolella merkitty kohta on toukokuu 2021. Tuolloin Suomessa alkoi 20 kuukautta kestänyt kuukausikohtaisten kuolinennätysten putki. Toisin sanoen, toukokuusta 2021 joulukuuhun 2022 jokaisena kuukautena kuoli enemmän ihmisiä kuin samassa kuussa yhtenäkään aikaisempana vuonna koko tilastohistorian aikana. Kuukausittaisten kuolemien tilastointi Suomessa aloitettiin vuonna 1945. Pisimmät ennätysputket tähän mennessä olivat kestäneet neljä kuukautta, sellaisia syntyi vuosina 1989, 2010 ja 2014 [3].
Kuvaajaa katsoessa huomio kiinnittyy paitsi kuolemien rajuun kasvuun, myös siihen, että kuolleita oli päättyneenä vuonna valtavasti enemmän kuin koronavuonna 2020. Kuten seuraavassa kappaleessa osoitan, kyse ei ole väestön vanhenemisesta.
VÄESTÖENNUSTEET JA NIIDEN LUOTETTAVUUS
Tilastokeskus julkaisee parin–kolmen vuoden välein väestöennusteita, joissa arvioidaan väestön kehitystä pitkälle tulevaisuuteen [4, 5]. Ennusteet annetaan niin syntymille, kuolemille kuin muuttoliikkeellekin. Kuolemien ennustamisessa otetaan huomioon paitsi väestön kehittyvä ikärakenne, myös eri ikäryhmien suhteellisissa kuolleisuuksissa tapahtuvat muutostrendit. Tuoretta väestöennustetta voidaan pitää parhaana mahdollisena arviona siitä, kuinka paljon ihmisiä oletettavasti kuolee lähivuosina.
Kuvaajassa 2 on tarkasteltu väestöennusteiden tarkkuutta vuosina 1988–2022 laskemalla, kuinka paljon toteutuneet kokonaiskuolemat ovat kunakin vuonna poikenneet viimeisimmästä tuolloin käytössä olleesta väestöennusteesta. Kuvaajasta voidaan havaita, että väestöennusteet osuvat yleensä melko tarkasti oikeaan. Vuosina 1988–2021 poikkeama on ollut keskimäärin 978 henkeä vuodessa. Suurin poikkeama ennusteesta tämän 34 vuoden mittaisen tarkastelujakson aikana koettiin vuonna 1994, jolloin kuolleita oli 2 489 henkeä vähemmän kuin oli ennustettu. Vuonna 2022 tapahtui kuitenkin aivan eri mittakaavan yllätys, jota väestöennuste ei ollut osannut ottaa huomioon: kuolemia oli ennakkotiedon mukaan 6 728 enemmän kuin vuonna 2021 julkaistussa väestöennusteessa oli arvioitu.
Vuoden 2022 poikkeamaa voidaan pitää todella suurena. Ennusteen ylitys asettunee 7 000 kuoleman tienoille, kun kuolemiin tehtävät jälkikirjaukset saadaan lähikuukausina valmiiksi. Näin suuri ylitys on hämmästyttävä, varsinkin kun korona oli jo otettu huomioon 30.9.2021 julkaistussa väestöennusteessa, minkä takia vuodelle 2022 tehtyä ennustetta oli nostettu 1 569 kuolleella aiemmasta vuonna 2019 annetusta ennusteesta.
PANDEMIA-AIKANA 13 000 YLIMÄÄRÄISTÄ KUOLEMAA
On perusteltua ajatella, että paras arvio Suomen kuolleisuuden kehityksestä ilman pandemiaa on esitetty Tilastokeskuksen vuonna 2019 julkaisemassa väestöennusteessa. Näin ollen pandemian ja siihen liittyvien yhteiskunnallisten ja lääketieteellisten toimien kokonaisvaikutusta kuolleisuuteen voi parhaiten arvioida vertaamalla tätä ennustetta toteutuneisiin kuolemiin [4, 2]. Näin on tehty kuvaajassa 3.
Kuvaajasta voidaan nähdä, että väestöennuste piti varsin tarkasti paikkansa vuonna 2019. Tämä ei ole itsestäänselvyys, sillä toteutunut kuolleisuus poikkeaa joskus merkittävästikin jopa samana vuonna annetusta ennusteesta. Seuraavana vuonna alkoi pandemia. Vuonna 2020 ennuste ylittyi 1 434 hengellä, vuonna 2021 3 351 hengellä, vuonna 2022 jo ennen jälkikirjauksia 8 297 hengellä.
Tämän arviointitavan perusteella Suomessa on pandemia-aikana 2020–2022 tapahtunut runsaat 13 000 ylimääräistä kuolemaa. Koska väestön ikääntyminen oli otettu ennusteessa jo huomioon, niin ilmeisimmäksi selittäväksi tekijäksi jäävät pandemia ja siihen jollain tavalla liittyvät tekijät.
KILPAILEVIA NÄKEMYKSIÄ JA MEDIAOPTIMISMIA
Mediassa on esiintynyt pääasiassa kahta selitysmallia ylikuolleisuudesta ja sen syistä. Ensimmäisen ja ehkä yleisemmin esitetyn kannan mukaan ylikuolleisuus on suurelta osin luonnollista seurausta väestön vanhenemisesta, vaikka vaikutusta on myös koronakuolemilla ja koronan epäsuorilla vaikutuksilla. Tätä näkemystä ovat tuoneet esille asiantuntijaorganisaatioista erityisesti THL ja Tilastokeskus ja medioista erityisesti Helsingin Sanomat [6, 7, 8]. THL:n mukaan ylikuolleisuuden estäminen olisi kuitenkin ollut ”hyvin vaikeaa” [9].
Toisenlaista kantaa on tuonut esiin Eroon koronasta -ryhmä, jonka yksi näyttävimmistä ulostuloista tapahtui Lääkärilehdessä pari kuukautta sitten [10]. Artikkeliin haastateltujen ryhmän edustajien näkemysten mukaan Suomen ylikuolleisuus on epänormaalin suurta ja seurausta suoraan tai epäsuorasti nimenomaan koronasta. Ryhmä esittää osasyyksi lepsuja koronatoimia, erityisesti hitaasti edenneitä rokotuksia [11, 7]. Ryhmään kuuluva Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch vaatii riippumatonta selvitystä ylikuolleisuudesta.
Kummankin leirin näkökannoissa ja perusteluissa on hämmentäviä puutteita ja ristiriitaisuuksia. Esimerkkinä tästä on Helsingin Sanomien uutisjuttu vuoden takaa. Siinä kerrottiin, että vuonna 2021 ”kuoli 500 suomalaista odotusarvoa enemmän” [6]. Tämä on hämmästyttävä näkemys, kun kuolleita todellisuudessa oli 1 672 henkeä enemmän kuin mitä arvioitiin vain kolme kuukautta ennen vuoden 2021 loppua julkaistussa väestöennusteessa. Samalla viimeisin pandemia-aikaa edeltävä vuonna 2019 annettu ennuste ylittyi peräti 3 351 hengellä. Tarkemman lukemisen perusteella HS:n esittämä arvio vaikuttaisi olevan jonkinlainen luova yhdistelmä jälkikäteen tehtyä taaksepäin ennustamista ja kuolintilastoihin tehtävien jälkikirjausten unohtamista.
Myös Eroon koronasta -ryhmän argumentoinnissa tehdään luovia tulkintoja ilman tutkimusnäyttöä: ylimääräisten kuolemien ja koronakuolemien välillä oleva merkittävä eroavaisuus nähdään todisteena sille, että sairastettu korona aiheuttaa myös muita kohtalokkaita sairauksia [10]. Yhteiskunnallisten ja lääketieteellisten koronatoimien vaikutusta kuolleisuuden kasvuun ei nähdä mahdollisena tekijänä, paitsi ehkä epäsuorasti viivästyneiden diagnoosien kautta. Kaksi viikkoa myöhemmin julkaisemassaan vastineessa HS tyrmää ryhmän väitteet ylimääräisistä kuolemista virheellisinä, ja antaa sitten Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapon johdattaa lukijansa syvälle desimaalilukujen ja elinaikaodotusten abstraktiin maailmaan, mahdollisimman kauas sairaaloiden pihoille tuoduista ruumiskonteista [7, 12, 13].
YLIKUOLLEISUUDEN UUTISOINTI: FAKTOJA VAI SPEKULAATIOTA?
Ehkä hämmentävin elementti uutisvirrassa on ollut epäselvyys siitä, mitkä väittämät ovat peräisin viranomaisten suusta, ja mitkä ovat toimittajien omia tulkintoja tai mielipiteitä. Hyvä esimerkki tästä ovat THL:n tutkimusprofessori Mika Gisslerin suuhun pannut lausunnot kuolleisuuden kasvun syistä. Media on raportoinut meille mm. seuraavaa:
Tänä vuonna ennätysmäärä kuolleita – Tutkija: Korona selittää suurimman osan kuolleisuuden kasvusta [14]
Gisslerin mukaan 38 prosenttia kuolleisuuden kasvusta selittyy ikääntymisellä, loput suoraan tai välillisesti koronasta. [15]
Lähestyin Gissleriä avoimella kirjeellä, jossa tiedustelin tällaisten arvioiden taustalla olevaa tutkimusnäyttöä [16]. Gissler totesi vastauksessaan, että väestön ikääntymisen vaikutus kuolemien kasvuun on faktaa, mutta kaikki muu on ”spekulaatiota” [17]. Esimerkki tuosta spekulaatiosta on se, että syöpäkuolemat ovat ehkä lisääntyneet (mutta tätä ei ole todennettu), ja jos ne ovat lisääntyneet, niin tähän ovat ehkä voineet vaikuttaa epidemian aikana vähentyneet syöpäseulonnat (mutta tätäkään syy-yhteyttä ei ole todennettu). Aiheesta tehdyssä uutisoinnissa spekulaatiot kuitenkin muuttuvat faktoiksi. Ulkopuolisena on vaikea sanoa, menevätkö tällaiset vääristymät THL:n vai median piikkiin, mutta julkishallinnon asiantuntijaorganisaationa THL:n toivoisi kuitenkin korjaavan mahdolliset virheet uutisoinnissa.
Toinen esimerkki mediassa esitettyjen näkemysten epäselvästä alkulähteestä saatiin joulun alla, kun Iltalehden pääkirjoitus vaati Juha Ristamäen suulla ylimääräisten kuolemien riippumatonta selvitystä [18]. Ristimäki referoi kirjoituksessaan Anna Rotkirchin, Matti Janhusen ja Lasse Lehtosen lausuntoja Lääkärilehdessä ja Uudessa Suomessa [10, 11]. Kannanottojen väliin Juha Ristimäki on sijoittanut mielenkiintoisen lauseen: ”Rokotekriitikoiden sitkeä väittämä on rokotteiden yhteys kuolemiin, tämäkin on hyvä yhä uudelleen selvittää.” Idea kuulostaa hyvältä, vaikkakin epäselväksi jää, mihin sanat ”yhä uudelleen” viittaavat: tietääkseni Suomessa ei ole julkistettu vielä yhtäkään rokotteiden ja ylikuolleisuuden välistä yhteyttä käsittelevää perusteellista tutkimusta. Epäselväksi jää myös se, keneltä ajatus rokotekuolemien tutkimisesta on peräisin: Lääkärilehden artikkelissa ja Uuden Suomen blogitekstissä ei puhuta tällaisen ongelman olemassaolosta mitään. Samoin myös THL:n Mika Gisslerin aiemmin julkisuudessa esittämissä pohdinnoissa ylikuolleisuuden mahdollisista syistä rokotekuolemat loistavat poissaolollaan [14]. Onko kyseessä siis Iltalehden oma näkemys? Mielenkiintoista on kuitenkin huomata, että viikkoa myöhemmin ilmestyneessä, sekä Lääkärilehteä että Mika Gissleriä siteeraavassa Iltalehden uutisjutussa maininta rokotteiden mahdollisesta yhteydestä ylikuolleisuuteen on jälleen poistunut [15].
VAUVAKATO SUOMESSA JA MAAILMALLA
Ilmaisin huhtikuussa 2022 julkaisemassani kirjoituksessa huoleni kaksi kuukautta aiemmin alkaneesta laskevasta trendistä kuukausittaisissa syntymissä [1]. Olin erityisen huolissani ajallisesta yhteydestä: syntyvyys oli kääntynyt laskuun yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun kuukausikohtaisten kuolinennätysten putki oli alkanut toukokuussa 2021. Syntyvyyden laskeva trendi on valitettavasti jatkunut. Syntymien määrä väheni vuositasolla 4 661 vauvalla verrattuna edelliseen vuoteen 2021 [2]. Prosentuaalinen pudotus oli 9,4 %, suurin lukema mitä Suomessa on kirjattu sitten sotavuosien [19]. Syntymien lasku on havaittavissa kuvaajassa 4, jossa on esitetty syntymät kuukausitasolla vuosina 2015–2022. Nyt käynnissä olevan vauvakadon alkukohta, helmikuu 2022, on merkitty kuvaajaan nuolella.
Vauvakato ei ole toistaiseksi herättänyt mediassa suurempaa huolta. Kuukausi sitten HS raportoi syntymien laskeneen vuonna 2022 runsaasti, mutta uutisjuttuun ei kuitenkaan sisältynyt sellaista näkökulmaa, että tilanteessa olisi jotain yllättävää tai ongelmallista [8]. MTV Uutisten syksyllä julkaiseman THL:n Mika Gisslerin näkemyksen mukaan kyseessä on vain korona-ajan vauvabuumin tasoittuminen [14]. Vauvakadon aattona vuosi sitten julkaistussa Ylen uutisjutussa HUS:n naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen oli samoilla linjoilla ja ennakoi, että syntyvyys olisi palaamassa lähelle pandemiaa edeltänyttä tasoa [20]. Heinosen ja Gisslerin arviot ovat nykytiedon valossa valitettavasti osoittautumassa liian optimistisiksi: syntymien määrät olivat loppuvuodesta 2022 jo selvästi pandemiaa edeltäneitä vuosia alemmalla tasolla, ja viimeisimmän tiedon mukaan nyt tammikuussa 2023 syntyneiden määrä näyttää pudonneen peräti 8,9 % vuoden 2019 pohjalukeman alapuolelle [2].
Mikä sitten voisi olla syynä vauvakatoon? Ylen jutussa HUS:n Seppo Heinonen arveli, että taustalla olisivat yhteiskunnalliset muutokset. Tällaiselle näkemykselle ei kuitenkaan löydetty perusteita viime vuonna Saksassa ja Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa [21]. Molemmissa näistä maista on kärsitty vauvakadosta samaan aikaan Suomen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin mahdollisina yhteiskunnallisina taustatekijöinä työttömyyttä sekä maassa havaittujen koronatartuntojen ja koronakuolemien määrää. Ajallista yhteyttä näiden ja vauvakadon välillä ei kuitenkaan löytynyt. Sen sijaan löydettiin vahva ajallinen yhteys vauvakadon ja yhdeksän kuukautta aiemmin annettujen rokotusten välillä. Vastaavia yhteyksiä syntyvyyden laskun ja rokotusten välillä on löydetty myös muualla maailmassa [22]. Eurooppaan keskittyneessä toisessa tutkimuksessa puolestaan huomattiin, että 19 tutkitusta Euroopan maasta vahvin ajallinen yhteys vauvakadon ja rokotusten välillä löytyi maasta nimeltä Suomi [23].
Ajallinen yhteys vauvakadon ja rokotusten välillä jättää sinänsä auki monia mahdollisia selitysmalleja, sekä lääketieteellis-fysiologisia, että psykologis-sosiaalisia. Jos kuitenkin kyseessä olisi esimerkiksi ihmisten halu siirtää lapsenhankintaa rokotuksen jälkeiseen ”normaaliin” aikaan, kuten Saksan ja Ruotsin vauvakatoa tarkastelleet tutkijat tuloksiaan tulkitsivat, niin syntyvyyden olisi voinut olettaa jälleen nousevan loppuvuodesta 2022. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Vauvakadon jatkuessa ja mahdollisesti pahentuessa psykologiset perustelut sille alkavatkin tuntua yhä epätodennäköisemmiltä.
YLIKUOLLEISUUS + VAUVAKATO = VAPAA PUDOTUS
Luonnollinen väestönmuutos kertoo syntymien ja kuolemien yhteisvaikutuksen maan väkilukuun. Luonnollisen väestönmuutoksen lisäksi väkilukuun vaikuttavat myös maahan tuleva ja sieltä poistuva muuttoliike. Historiallisesti tarkasteltuna Suomen luonnollinen väestönmuutos on ollut viime vuosiin asti lähes aina positiivinen ja Tilastokeskus käyttääkin omissa taulukoissaan edelleen termiä ”luonnollinen väestönlisäys”. Ylikuolleisuuden ja vauvakadon riepottelemassa Suomessa osuvampi termi olisi kuitenkin ”luonnollinen väestökato”.
Kuvaajassa 5 on esitetty Suomen luonnollinen väestönmuutos vuositasolla aikana 2015–2022 [2]. Jos Suomen väestökehityksen nykytila pitäisi tiivistää yhteen kuvaan, niin se olisi tässä. Vuosina 2018–2021 väestönmuutos pysyi hyvin vakaana, mutta vuoteen 2022 tultaessa on havaittavissa selvä epäjatkuvuuskohta. Kun vuonna 2021 kuolemia oli ”vain” 8 065 enemmän kuin syntymiä, niin vuonna 2022 ero on jo ennakkotietojenkin mukaan yli kaksinkertaistunut 17 953:een. Jälkikirjausten kanssa 18 000:n raja ylittyy varmuudella. Tällaisia lukuja ei nähty edes sisällissodan repimässä Suomessa eikä myöhempinäkään sotavuosina, vaan korkeampia lukemia pitää hakea aina 1860-luvun suurista nälkävuosista asti [19, 24].
PANDEMIAVUODET 2020–2022: KORONATOIMIEN VAIKUTUKSET VÄESTÖNMUUTOKSEEN
Omaan analyysiinsä vedoten THL sanoo rokotteiden pelastaneen 31.3.2022 mennessä yli 7 300 henkeä [25]. Väitteen tarkkuutta on vaikea arvioida, koska THL ei ole toistaiseksi julkaissut analyysiään eikä sen pohjalla olevaa aineistoa.
Kiistatonta kuitenkin on, että vuoden 2019 väestöennusteen perusteella Suomessa on pandemia-aikana 2020–2022 tapahtunut noin 13 000 ylimääräistä kuolemaa, kun väestön ikääntymisen vaikutus on poistettu [2, 4]. Näistä ylimääräisistä kuolemista runsaat 11 600 on tapahtunut aikana, jolloin rokotteet ovat olleet käytössä. Tämä arvio on saatu suoraan laskemalla yhteen ylimääräiset kuolemat vuosilta 2021 ja 2022, sillä ylikuolleisuutta ei ollut vuoden 2021 alussa ennen rokottamisen alkamista.
Kiistatonta on myös se, että syntymissä tapahtunut 9,4 %:n lasku vuodesta 2021 vuoteen 2022 on rajuin, mitä Suomessa on mitattu sitten sotavuosien [2, 19]. Kato edelliseen vuoteen verrattuna on ennakkotietojen mukaan 4 661 vauvaa.
Rokotuksiin ajallisesti liittyvä menetettyjen elämien määrä on siis huomattavan paljon korkeampi kuin THL:n pelastetuiksi mainitsemat runsaat 7 000 henkeä. Ja jos lasketaan menetettyjä elinvuosia, niin ero on jo moninkertainen. Syntymättä jäävän lapsen vaikutus yhteiskuntaan on paljon suurempi kuin keskimäärin 80-vuotiaana menehtyvän koronapotilaan [26].
VUOSI 2023: MIHIN OLEMME MATKALLA?
Olen nyt paljon enemmän huolissani Suomen väestönkehityksestä kuin huhtikuussa 2022, jolloin julkaisin edellisen kirjoitukseni. Olen huolissani kuolleisuuden sitkeästi jatkuvasta ennätystahdista ja syntymien syöksykierteestä. Mutta erityisen huolissani olen siitä, että näiden asioiden puolueettomaan ja perusteelliseen selvittämiseen ei jostain syystä löydy poliittista tahtoa.
Selvitystyötä varten tarvitsisimme aidosti riippumattomia asiantuntijoita. Sellaisia, jotka eivät ole olleet mukana päättämässä pandemiatoimista, joilla ei ole sidoksia lääketeollisuuteen, ja jotka perustavat lausuntonsa riippumattomasti tuotettuun ja julkisesti saatavilla olevaan tutkimusaineistoon.
Avoimia kysymyksiä olisi selvitettävänä vielä useita, tässä niistä muutama:
- Miksi koronakuolemat pysyvät korkealla, vaikka rokotekattavuus on suuri ja omikron-räätälöity rokotekin on ollut saatavilla jo monta kuukautta, ja vaikka nykyiset omikron-muunnokset ovat mietoja, ja vaikka pahin omikron-aalto pyyhkäisi Suomen ylitse jo aikapäiviä sitten?
- Miten koronakuolemat jakaantuvat rokotusstatuksen mukaan pitkällä aikavälillä?
- Miten kuolinsyistä riippumaton kokonaiskuolleisuus ja sen kasvu jakaantuvat rokotusstatuksen mukaan?
- Miten syntyvyys ja sen lasku jakaantuvat rokotusstatuksen mukaan?
Helsingin sanomat otsikoi taannoin, että ”Laskelmat Suomen ’huikeasta’ ylikuolleisuudesta eivät kestä tarkastelua” [7]. Olisiko kuitenkin niin, että me emme itse kestä tämän ylikuolleisuuden tarkastelua? Ylikuolleisuutta käsittelevän yhteiskunnallisen keskustelumme lähes täydelliseen puuttumiseen tuntuu sopivan vanha sanonta, joka menee vapaasti siteerattuna näin:
Yksi kuolema on tragedia, 13 000 kuolemaa on tilasto.
- Markko Hämäläinen
yrittäjä, TkT
LÄHTEET
[1] Markko Hämäläinen. Järjen Ääni, Ylikuolleisuus Suomessa korona-aikana kansantajuisesti
[2] Tilastokeskus. Väestön ennakkotilasto, taulukko 11ll — Väestönmuutokset kuukausittain
https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11ll.px/
[3] Tilastokeskus. Kuolleet, taulukko 12ah — Kuolleet kuukausittain, 1945-2021
https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12ah.px/
[4] Tilastokeskus. Väestöennuste, taulukko 139e — Väestönmuutokset sukupuolen mukaan eri vuosien väestöennusteissa, koko maa
https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaenn/statfin_vaenn_pxt_139e.px/
[5] Tilastokeskus. Väestöennusteiden arkisto
https://www.doria.fi/handle/10024/152331
[6] Helsingin Sanomat. Viime vuonna kuoli 500 suomalaista odotusarvoa enemmän, mutta johtuiko kaikki koronaviruksesta?
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008571152.html
[7] Helsingin Sanomat. Laskelmat Suomen ”huikeasta” ylikuolleisuudesta eivät kestä tarkastelua
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009298179.html
[8] Helsingin Sanomat. Suomalaisia kuoli vuonna 2022 historiallisen paljon
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009344112.html?share=71824f0010cacafbfa74b964562e6a1c
[9] MTV Uutiset. THL: Korona oli pääasiallinen syy ylikuolleisuuteen, mutta kuolemien estäminen olisi ollut ”hyvin vaikeaa”: ”Olemme parhaamme tehneet”
[10] Lääkärilehti. Onko koronakuolemia paljon, vai mihin täällä kuollaan?
https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/onko-koronakuolemia-paljon-vai-mihin-taalla-kuollaan/
[11] Uusi Suomi. Puheenvuoro, Lasse Lehtonen
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lasselehtonen/ylikuolleisuus-ja-soten-perverssit-kannustimet/
[12] Helsingin Uutiset. Ruumiskontit palasivat helsinkiläisen sairaalan parkkipaikalle: ovat jo lähes täynnä – ”Tuntuivat näkynä pelottavalta”
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4458074
[13] Keskisuomalainen. Jyväskylässä Sairaala Novan ruumiita säilötään jatkossa kylmäkontteihin – uuden sairaalan tilatarve arvioitiin väärin
https://www.ksml.fi/paikalliset/4762686
[14] MTV Uutiset. Tänä vuonna ennätysmäärä kuolleita – Tutkija: Korona selittää suurimman osan kuolleisuuden kasvusta
[15] Iltalehti. Kuolleisuus lisääntyi viime vuonna Suomessa, mutta professorin mukaan sitä vähätellään: ”Tuhatkin tavallista enemmän kuollutta on liikaa”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1a359bbe-930a-4318-b7c7-c8380a46c809
[16] Instagram. Markko Hämäläinen, avoin kirje Mika Gisslerille
https://www.instagram.com/p/CkfnvFQtylU/
[17] Instagram. Markko Hämäläinen, Mika Gisslerin vastaus
https://www.instagram.com/p/Cklzss1tJms/
[18] Iltalehti. Pääkirjoitus: Tuhansia suomalaisia on kuollut liikaa – riippumaton selvitys tarvitaan
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/464f2586-7cb9-4453-beef-4090a02aed0a
[19] Tilastokeskus: Syntyneet vuosittain 1751–2021
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_synt_pxt_12dj.px/
[20] Yle. Korona-ajan vauvabuumi näkyy selvästi viime vuoden tilastoissa HUS-alueella, tulevana keväänä syntyvyyden kasvu kuitenkin pysähtyy
[21] Martin Bujard ja Gunnar Andersson. Federal Institute for Population Research, Fertility declines near the end of the COVID-19 pandemic: Evidence of the 2022 birth declines in Germany and Sweden, 2022
[22] Robert W. Chandler. Daily Clout, Reduced Birth Rates in 22 Countries Following Lipid Nanoparticle Messenger Ribonucleic Acid Therapy
https://drive.google.com/file/d/1LAE_am5wHzke4zo4OVCsdpoWvDcpYGuK/view
[23] Raimund Hagemann, Ulf Lorré, Hans-Joachim Kremer. Initiative für evidenzbasierte Corona Informationen, Decline of live births in Europe
www.initiative-corona.info/fileadmin/dokumente/Geburtenrueckgang-Europe-EN.pdf
[24] Tilastokeskus. Kuolleet vuosittain 1751–2021
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12af.px/
[25] STT. Tutkimus: Koronarokotuksilla estettiin Suomessa noin 7 300 koronataudista johtuvaa kuolemaa maaliskuun 2022 loppuun mennessä
[26] Tilastokeskus. Koronavirustauti kuolemansyynä vuonna 2021
Datan visualisointi: Maarit Salminen
