Hyvä lukija,
Olemme sosiaalityöntekijöitä ja sosiaalityön opiskelijoita eri puolilta Suomea, erilaisista sosiaalityön tehtävistä. Olemme huolissamme Suomen yhteiskunnan ja sen kansalaisten tilasta kahden koronapandemiavuoden jäljiltä sekä siitä suunnasta, johon olemme yhteiskuntana menossa.
Meidän sosiaalityöntekijöiden ammattieettisenä velvollisuutenamme on asettua yhteiskunnalliselta asemaltaan heikoimpien ryhmien puolelle, antaa heille ääni, tukea ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa, tuoda tietoa kohtuuttomista tilanteista julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Meidän ammattieettisenä velvollisuutenamme on puhua yhteiskunnan syrjäyttäviä rakenteita vastaan.
Vielä keväällä 2020 olimme yksi kansa, joka huolissaan, mutta yhdessä, kohtasi uuden ja pelottavan viruspandemian. Nyt kaksi vuotta myöhemmin keväällä 2022 olemme kahtia jaettu kansa. Elämme yhteiskunnassa, jossa kansalaisia on jo lähes vuoden ajan arvioitu ja kohdeltu eri tavoin sen mukaan ovatko he ottaneet vapaaehtoisen koronarokotteen. Yhteiskuntamme koostuu ”hyvistä vastuullisista rokotetuista” ja ”huonoista vastuuttomista rokottamattomista”. Lisäksi on olemassa pimentoon jäänyt ryhmä, rokotehaitan saaneet, jotka ovat jääneet kaiken huomion ja keskustelun ulkopuolelle.
Päättäjät, asiantuntijat, media ja jopa kirkko ovat osaltaan lisänneet polarisaatiota. Rokottamattomia on avoimesti nimitelty, arvosteltu, syytetty ja leimattu. Vihapuhetta sallimaton yhteiskuntamme onkin yllättäen sallinut vihapuheen rokottamattomia kohtaan. Rokottamattomat ovat saaneet viikosta ja kuukaudesta toiseen kuulla olevansa muun muassa hörhöjä, foliohattuja, vastuuttomia ja itsekkäitä muista piittaamattomia kulkutautimyönteisiä, jotka vaarantavat muiden elämän. Samaan aikaan rokotettuja on kehuttu hyviksi vastuullisiksi kansalaisiksi. Näiden puheiden innoittamina tavalliset kansalaiset ovat jatkaneet samaa ”yleisesti hyväksyttyä” linjaa ja puheissaan ja toimissaan lisänneet kansan jakoa kahtia. Rakentavaa ei ole myöskään kutsua rokotettuja esimerkiksi lampaiksi tai rokoteuskovaisiksi. Eroavat rokotenäkemykset ovat jakaneet parisuhteita, perheitä, sukuja, ystäviä ja työyhteisöjä. Tällainen vastakkainasettelu ei edistä yhteiskunnan etua ja kansalaisten jaksamista vaikeassa tilanteessa, päinvastoin, se lisää pahoinvointia ja polarisaatiota.
Me kaikki olemme joutuneet enemmän tai vähemmän kärsimään koronapandemiasta. Olemme kaikki yhtä lailla pelänneet, kokeneet turvattomuutta, joustaneet ja odottaneet kärsivällisesti parempaa aikaa. Olemme kaikki rokotestatuksesta riippumatta toivoneet parasta mahdollista terveyttä ja turvallista arkea. Rokottamattomat ovat kaiken muun lisäksi kokeneet tulleensa ajetuiksi nurkkaan jatkuvan eettisesti ja moraalisesti kyseenalaisen painostamisen, arvostelun ja vihapuheen sekä ulossulkemisen seurauksena. Osa toimenpiteistä on ollut rokottamattomia syrjäyttäviä. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus on luonut pahimmillaan katkeruutta, vihaa, epätoivoa ja epäluottamusta.
Meillä Suomessa kaiken lainsäädännön pohjan muodostavat perus- ja ihmisoikeudet. Toisen maailmansodan hirmutekojen jälkeen laadittiin Nürnbergin säännöstö, joka ehdottomasti kieltää tahdonvastaiset lääketieteelliset toimenpiteet. Koronarokotteista ei ole säädetty tartuntatautilain perusteella rokotuspakkoa, joten ne ovat vapaaehtoisia. Valinta olla ottamatta rokotetta on siis täysin lainmukainen. Lisäksi koronarokotteet ovat markkinoilla ehdollisella myyntiluvalla ja kliinisten lääketutkimusten alaisia vuoteen 2023–2024. Rokottamattomien syrjinnälle ei ole myöskään lääketieteellisiä perusteita, sillä kaikki voivat rokotestatuksesta huolimatta saada tartunnan ja levittää tautia muille. Kaikki rokotetut eivät ole täysin vailla riskiä saada koronan vakavaa tautimuotoa kuten ei myöskään kaikki rokottamattomat saa vakavaa tautimuotoa. Viimeaikaiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemat tilastot koronaan liittyvistä tartunnoista, sairaalahoidosta ja kuolemista eivät nekään enää tue rokottamattomien syrjintää.
Tosiasiallisesti koronarokotteen ottaminen ei ole kaikille vapaaehtoista. Tartuntatautilain 48a § vaatii sote-alan työntekijöiltä todistuksen täydestä rokotussuojasta tai 6kk sisällä sairastetusta koronasta. Poikkeuksena velvoitteesta on lääkärin toteama lääketieteellinen peruste, jolloin työntekijän on käytävä 72 tunnin välein testissä koko loppuvuoden 2022. Suuri osa sote-alan työntekijöistä joutuu siis käytännössä valitsemaan rokotteiden ottamisen, oman työn menettämisen ja palkanmaksun katkeamisen välillä. Rokotehaittoja saaneiden työntekijöiden asema on kaikista heikoin, koska he ovat terveyden menettämisen lisäksi vaarassa menettää työnsä, mikäli he eivät ota kaikkia vaadittavia rokotteita. Lääkärinlausuntoja lääketieteellisestä perusteesta olla ottamatta rokotteita on ollut käytännössä vaikea saada jopa aiemmista saaduista rokotehaitoista huolimatta. Vastuun terveydellisistä seuraamuksista joutuu kantamaan viimekädessä yksilö itse.
Me sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön opiskelijat olemme huolissamme siitä pitkäaikaisesta laskusta, mikä meille yhteiskuntana koituu maksettavaksi. Olemme huolissamme niistä seurauksista ja vaikutuksista, joita tarpeeton koronalla pelottelu ja rokottamattomiin kohdistunut syyttely, arvostelu ja suoranainen vihapuhe ja kansan kahtia jakautuminen on aiheuttanut. Pelkästään koronarajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet kansalaisiin monin tavoin lisäämällä pelkoa, ahdistusta, turvattomuuden tunnetta, epätoivoa, näköalattomuutta, taloudellisia ongelmia ja köyhyyttä, työttömyyttä, konkursseja, mielenterveys- ja päihdeongelmia, itsetuhoisuutta ja yksinäisyyttä. Tämä näkyy jo nyt Kelasta haettujen etuuksien kasvuna, ruoka-avun tarpeen kasvuna, köyhyyden lisääntymisenä ja mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvuna. Seuraukset tulevat näkymään jo ennestään tiukoilla olevissa terveys- sekä mielenterveyspalveluissa, lastensuojelussa, päihdepalveluissa sekä muussa sosiaalityössä.
Yhteiskunnan arvopohjaa koetellaan. Emme voi hyväksyä ihmisten kahtia jakamista ammattieettisestä näkökulmasta, emme sosiaalityön arvojen emmekä omien arvojemme pohjalta. Olemme huolissamme siitä poliittisesta kehityskulusta, jossa Suomen perustuslaki nähdään juridisena haasteena. Puolustamme perus- ja ihmisoikeuksia, jotta ne toteutuvat nyt ja tulevaisuudessa. Haluamme edistää hyvää yhteishenkeä ja moniäänisempää keskustelua yhteiskunnassa sekä lisätä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta erilaisista valinnoista. Toivomme koko yhteiskunnan päättäjien, toimijoiden sekä kansalaisten osalta erilaisuuden kunnioittamista ja arvostavaa kohtaamista sekä oikeudenmukaisuuden toteutumisen varmistamista. Haluamme muistuttaa, ettei ihmisarvoa, kansalaisten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta tule sitoa rokotestatukseen.
Haluamme elää jatkossakin vapaassa Suomessa, jossa jokaisella on tosiasiallinen oikeus valita, osallistuuko lääketieteellisen toimenpiteeseen vai ei. Ihmisillä tulee olla oikeus olla osallistumatta lääketieteellisiin toimenpiteisiin tai lääketutkimuksiin ilman, että menettää oikeuksiaan työhön, elantoon, opintoihin, omaisuuteen, kulttuuriin, harrastamiseen ja ihmisarvoiseen elämään. Perus- ja ihmisoikeuksia ei tule unohtaa kriisitilanteen tullen. Vapaaehtoisuuden ja pakon rajoja ei myöskään tule hämärtää painostuksella eikä eriarvoiseen asemaan asettamisella.
Rajoitustoimenpiteiden tarpeellisuudesta ja tehokkuudesta voidaan olla montaa mieltä ja niiden seuraukset ja yhteiskunnalle koituva lasku tullaan osittain näkemään vasta pitkällä aikavälillä. Se, mihin me kaikki voimme vaikuttaa nyt heti, on tapamme kohdella muita ihmisiä ja nähdä kaikkien ihmisarvo rokotestatuksesta riippumatta. Ollaan taas ihmisiä toisillemme ja rakennetaan yhdessä takaisin se Suomi, johon me kaikki mahdumme, jossa pidämme toistemme puolia ja jossa on kaikenlaisia, yhtä oikeita tapoja olla ja elää. Olemme kaikki vastuussa siitä, millaista Suomea nyt luomme.
Sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön opiskelijat 20.2.2022
Anna Jokela
Elina Ikävalko
Piia Wallenius
Maija Kiljander
Sari Antila
Pia-Maria Turunen
Jasmin Kailio
Pia Romo
Iina Lyytikkä
Niina Äijö
Meri Lehtovaara
Kaisa Putila
Nelli Ali
Timo Nurmela
Elina Lampinen
Tiia Tuominen
Sanna Laurila
Niko Mukkala
Saila-Maria Takku
Jose Toivainen
Heidi Heikkonen
Aino Hänninen
Milko Valve
