Lausunnonantajan lausunto
Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
Lausunto tartuntatautilainsäädäntöön esitettyjä kehitystarpeita koskevasta muistiosta
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/17836/2022
1. Lähtökohdat tartuntatautilainsäädännön muutostarpeiden arviointiin
Muistiossa, jossa on sivunumeroinnin mukaan 51 sivua, on mainittu ”Covid-19” yhteensä 61 kertaa. Tämä jatkaa sitä jo kolme vuotta toistettua viestintää, joka saa kansalaiset pelkäämään ja uskomaan kaiken heille esitetyn kritiikittä. Muitakin tartuntatauteja on ollut ja tulee olemaan.
Vuodesta 2020 alkaen on tehty lukuisia väliaikaismuutoksia tartuntatautilakiin lyhyellä valmistelulla ja jopa niin, että säädetty väliaikaismuutos on ollut voimassa vain kolme viikkoa. Laeilla on rajoitettu ihmisten perusoikeuksia monin eri tavoin.
Oikeusvarmuuden edellytyksenä on kansalaisten vapauspiiriin puuttuvien päätösten ennakoitavuus ja hyväksyttävyys. Mitä enemmän epäselvyyksiä lainsäädännössä on, sitä voimakkaammin nämä kaksi oikeusvarmuuden peruspilaria huojuvat.
Viimeiset kolme vuotta ovat sekä hallituksen, lainsäätäjän, viranomaistoiminnan ja terveydenhuollon toimijoiden sekä tiedotusvälineiden taholta ovat olleet aiempiin tartuntatauteihin, esim. sikainflues-saan, nähden täysin poikkeuksellisia. Kansainvälinen vaikutusvalta Suomen poliitikkojen toimintaan on merkittävästi lisääntynyt. Tartuntatautitoimenpiteet ovat voimakkaasti politisoituneet. Puolueeton lääketieteellinen tutkimus ja asiantuntijalausunnot on syrjäytetty.
Muistio kokonaisuutena tuo esiin toimijoiden toiveen valtaoikeuksiensa lisäämiseksi ja suomalaisen terveydenhoitopäätöksenteon ulkoistamiseksi WHO:lle. Tämä on valtava uhka suomalaisten perusoikeuksille ja vaarantaa Suomen itsenäisyyden.
Tartuntatautien leviämisen estäminen harvaan asutussa Suomessa on paljon helpompaa kuin tiheästi asutuissa suurvaltioissa. Tartuntatautirajoitukset ja -toimenpiteet on suhteutettava alueellisiin olosuhteisiin.
Muutostarpeen arvioimiseksi olisi tarpeen käydä laajaa ja avointa yhteiskunnallista keskustelua sekä tehdä puolueetonta tieteellistä tutkimusta siitä, mikä on kevään 2020 aikana ja siitä lähtien mennyt pieleen. Sellaista ei ole käyty. Siksi muistio on jo lähtökohdiltaan epäonnistunut lainvalmistelun pohjaksi. Lakien ja viranomaisten toiminnan tulisi toimia kansalaisten turvaamiseksi, mutta se tuntuu muistiossa unohtuneen.
2. Muistiossa esitetyistä toimenpiteistä tartuntatautien torjumiseksi
2.1 Rokotussuoja
Rokotussuoja on muistiossa edelleen keskeisessä osassa. Sen sijaan muistiossa ei ole käsitelty lähes ollenkaan rokoteturvallisuutta. Tämä on vaarallista.
Ottamatta enemmälti kantaa vuonna 2021 alkaen annettujen rokotteiden turvallisuuteen on kuitenkin todettava, että rokotusohjelman alkamisen jälkeen ylikuolleisuus on kasvanut rajusti yli ennusteiden, koronaksi luokitellut sairaudet ja työterveyshuollon potilasmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi. Väliaikaisen tartuntatautilain 48a §:n säätäminen johti terveydenhoidon henkilöstön vähenemiseen noin 30.000 henkilöllä.
Tiedottamisessa sanat tiede ja lääketeollisuus mRNa-rokotteiden osalta on määritelty synonyymeiksi kuluneiden kahden vuoden ajan. Tiede on kuitenkin todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimusta sekä sen avulla saatujen tietojen saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta. Lääketeollisuus on yksityisten suuryritysten liiketoimintaa.
Ennen vuotta 2020 rokotteiden osalta myönnettiin avoimesti se, että rokotteen kehittäminen vie aikaa vuosia. Sikainfluessarokote poistettiin markkinoilta heti sen aiheuttamien sivuvaikutusten ilmaannuttua. Nyt kansalaisia on monin eri tavoin painostettu ottamaan väliaikaisluvalla annettuja mRNa-rokotteita uudestaan ja uudestaan, vielä sen jälkeenkin, kun Fimeaan on jätetty valtaisa määrä haittavaikutusilmoituksia.
Tämä on erittäin vaarallinen tie.
2.2 Rajoitustoimet ja sulut
Kolmen vuoden aikana suoritetut pakkotoimet kansalaisia ja yrityksiä kohtaan ovat saaneet aikaan paljon pahoinvointia yhteiskunnassa. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja oppimistulokset alentuneet. Pitkäaikaissairaiden ja leikkaushoitoa vaativien potilaiden hoitoon pääsy on koronatoimien vuoksi pitkittynyt. Liikunnan harrastaminen ja liikunta-alan yritykset on ajettu ahdinkoon. Sama koskee ravintoloita ja tapahtumanjärjestäjiä. Millään suoritetuilla toimilla ei ole ollut vaikutusta tartuntojen vähentymiseen. Ns. koronapassi aiheutti välittömästi voimaantulonsa jälkeen tartuntatapausten valtaisan lisääntymisen.
Pakkotoimissa on tapahtunut ylilyöntejä, joita nyt tutkitaan tuomioistuimissa.
Se ei ole tartuntatautilain tarkoitus.
3. Viittaukset muihin lausuntoihin
TtM Jarkko Silvola on antanut laajasti ja hyvin perustellun lausunnon kyseenalaisten WHO:n, lääkeyhtiöiden ja kansainvälisten toimijoiden roolista epidemioissa sekä tartuntatautilain soveltamisen aiheuttamista ongelmista vuodesta 2020 alkaen. Lausunnossa on 102-kohtainen lähdeluettelo. Näitä asioita ei ole tässä tarpeen toistaa.
Pelastetaansuomenlapset.fi – lääkäri- ja tutkijaryhmän jäsen, Rauli Mäkelän antama lausunto on myös hyväksyttävä ja perusteltu 11.3.2023.
4. Lopuksi
Suomen poliittinen päätöksenteko 2020 alkaneen epidemian alusta alkaen ja kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvat toimet ovat olleet ennalta-arvaamattomia ja tempoilevia. Ne ovat aiheuttaneet paljon kärsimystä ja taloudellista menetystä, mutta eivät ole estäneet tartuntoja. Lääkärit ovat jo 2020 lokakuussa esittäneet, ettei Covid-19 ole enää yleisvaarallinen tartuntatauti.
Virheitä ei tule toistaa.
