Lausunto EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan asetuksen soveltamisen jatkamisesta

Asetusta sovelletaan tällä hetkellä 30. kesäkuuta 2022 saakka. Asetusta ehdotetaan jatkettavan 12 kuukaudella (30.6.2023 asti).  Nykyinen sääntely pysyisi muilta osin muuttumattomana. Järjen Ääni ry vastustaa tämänhetkistä EU:n digitaalista koronatodistusta koskevaa asetusta ja sen soveltamisen jatkamista jäljempänä esitetyin perusteluin. Koronapassi on perusoikeuksien ja elinkeinovapauden vastainen ja sen käyttömahdollisuudesta tulee luopua kokonaan.

Tiivistelmä

• Järjen Ääni ry vastustaa EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta annettua asetusta sekä sen soveltamisen jatkamista
• EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytölle tai sen laajentamiselle ei ole epidemiologisia tai lääketieteellisiä perusteita 
  • Koronaviruksen nykyinen valtavariantti, omikron, aiheuttaa lievemmän taudinkuvan kuin koronaviruksen aiemmat muunnokset.
  • Koronavirusta vastaan kehitetyt rokotteet eivät estä viruksen leviämistä eikä rokotteen ottajaa joutumasta sairaalahoitoon.
  • Koronavirus ei täytä Suomessa tartuntatautilain yleisvaarallisen taudin määritelmää. Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat jo poistaneet covid-19-taudin yleisvaarallisten tartuntatautien listalta. Maiden rajoilla ei myöskään edellytetä koronatodistusta. 
• EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta säädetty asetus on seuraavan EU-lainsäädännön ja/tai -sopimusten vastainen 
  • SEUT-sopimuksen 16 artiklan ja 18 artiklan vastainen
  • Euroopan Unionin Perusoikeuskirjan 2016/C 202/ luvuissa I-III sovittujen perusarvojen (ihmisarvo, vapaudet ja tasa-arvo) vastainen ja siten koko EU:n perusajatuksen vastainen 
  • EU:n Päätöslauselman 2361 (2021) kohdan 7.3 vastainen
  • Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 1. kohdan, 8. artiklan, 9. artiklan 1 kohdan tarkoittaman ajatuksenvapauden ja 14 artiklan syrjintäkiellon vastainen
  • Oviedon-sopimuksen vastainen
  • Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (EIS) 14 artiklan mukaisen syrjintäkiellon vastainen
• EU:n digitaalinen koronatodistus on Suomen perustuslain vastainen.
• EU:n digitaalinen koronatodistus rajoittaa vapaata liikkuvuutta ja perusoikeuksien toteutumista Euroopan Unionissa.
• EU:n koronatodistuksen kansallinen käyttö on johtanut perusteettomaan, epäyhdenvertaiseen kohteluun terveystietojen perusteella. Koronatodistuksen käyttö rikkoo yksityisyyden ja arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden suojaa.
• EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytöllä ei ole osoitettu olevan yhteyttä terveysturvallisuuteen. Koronatodistuksen käyttö on päinvastoin edesauttanut tartuntaryppäiden muodostumista ja terveysturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä.
• EU:n koronatodistuksen käytöllä ei ole osoitettu olevan vaikutusta terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseen.

1. Koronatodistuksen käytölle tai sen laajentamiselle ei ole epidemiologisia tai lääketieteellisiä perusteita

1.1 Koronarokotteiden teho omikron-varianttiin

Tällä hetkellä maailmalla on yleisesti vallalla koronaviruksen omikron-variantti. Variantin pintaproteiinin muutoksista johtuen virus kykenee väistämään vasta-aineita ja sen johdosta heikentää merkittävästi rokotteiden synnyttämää immuniteettia omikron-infektiota kohtaan. Tämä todennettiin epidemiologisesti, kun tapausmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa Etelä-Afrikassa marraskuun 2021 loppupuolella. Immuniteetin heikkeneminen infektiota kohtaan ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi vakava tilanne kansanterveyden kannalta. Immuniteetin heikentyminen on odotettua ja linjassa yleisesti hengitystieviruksiin liittyvän infektioepidemiologisen tietopohjan kanssa. Vaikka omikron-variantin leviämisen myötä koronavirusinfektion positiiviset testilöydökset ovat lisääntyneet, ei taudin vakavan muodon ja/tai kuoleman tapausten ole havaittu lisääntyvän^1,2. Tämänhetkinen omikron-infektio on alkuperäistä viruskantaa huomattavasti lievempi, eivätkä kasvavat tapausmäärät kuormita sairaaloita^3-7. Omikronin myötä myös kasvava osa (30–50 %) korona-sairaalakäynneiksi tilastoiduista käynneistä ovat ns. sattumalöydöksiä eli potilaat eivät hakeudu hoitoon koronan vuoksi vaan koronan kanssa⁷. Useat laboratoriotutkimukset, missä on tutkittu omikronin kykyä lisääntyä keuhkosoluissa, ovat linjassa havaitun epidemiologisen ja kliinisen datan kanssa. Tutkimusten johdonmukainen viesti on se, että vaikka omikron on selvästi herkemmin tarttuva, se ei kykene tehokkaasti lisääntymään keuhkosoluissa, mikä korreloi vakavan taudinkuvan kanssa^8-12. Tämä viittaa siihen, että omikron on itsessään lievempi kuin aiemmat variantit, jolloin myös sen aiheuttama infektio täysin rokottamattomassa henkilössä on lievempi. Huomattavaa on, että suurin osa positiivisen testituloksen saaneista ihmisistä ovat olleet oireettomia tai vähäoireisia. Pienelle osalle aikuisista (etenkin yli 70-vuotiaille, tai henkilöille, joilla on jokin vakava perussairaus) covid-19-tauti voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan, jonka hoito voi vaatia sairaalahoitoa. Viimeistään omikronin tultua valtavariantiksi viime vuoden lopulla, koronaviruksen leviäminen on ollut niin laajaa ja nopeaa, että on käynyt täysin selväksi, että yksilöön tai ihmisryhmiin kohdistettavilla toimenpiteillä ei viruksen leviämistä voida estää. 

Viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella rokotteiden tehon on havaittu laskevan merkittävästi jo kolmen kuukauden kuluttua viimeisimmästä tehosteannoksesta¹³. Tutkimusten perusteella myös täyden rokotussarjan saaneet voivat sairastua koronavirukseen ja joutua sairaalaan sekä tartuttaa tautia eteenpäin^14-18. Kuluvan vuoden (2022) tammikuussa Lancetissa julkaistun tutkimuksen perusteella rokotettujen ja rokottamattomien viruskuormassa ei havaittu eroja¹⁹. Myös tosielämän (RWE, real-world evidence) tiedot vahvistavat nämä tutkimuslöydökset. Tanskan koronatilastojen perusteella 1840 diagnosoidusta omikron-tapauksesta 1544 (84 %) oli saanut täyden rokotesarjan²⁰. Muualta maailmasta kantautuu samansuuntaisia uutisia. Monessa maassa koronatartunnat ovat lisääntyneet huolimatta maiden korkeasta rokotekattavuudesta. Edellä esitettyjen tutkimustulosten perusteella nykyiset rokotteet eivät estä rokotuksen ottanutta henkilöä sairastumasta tai tartuttamasta virusta eteenpäin. 

1.2 Rajoitustoimenpiteiden vaikuttavuus koronaviruksen leviämiseen

Koronaviruksen leviämistä on Suomessa ja maailmalla yritetty estää mm. suosituksilla etätyöstä ja -koulusta, ravintoloiden ja kuntosalien aukiolorajoituksilla sekä erilaisilla suojautumistoimilla (mm. kasvomaskit, turvavälit). Rajoitus- ja suojautumistoimilla on hetkellisesti onnistuttu hidastamaan koronaviruksen leviämistä, mutta rajoitusten poistuttua on viruksen leviäminen jatkunut normaaliin tapaan viruksen luontainen kausivaihtelu huomioiden. Maailmalta sekä Suomesta saatujen kokemusten mukaan koronaviruksen leviämistä ei ole pystytty estämään edes täydellisellä tartunta- ja altistustapausten eristämisellä. Taudin leviämisen estäminen ei ole osoittautunut mahdolliseksi myöskään yhteiskunnan massiivisilla sulkutoimenpiteillä. 

Rajoitustoimilla on aiheutettu mittavaa terveydellistä ja taloudellista vahinkoa. Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat julkaisivat tammikuussa 2022 systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin, jossa tutkittiin yhteiskunnan sulku- ja rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia covid-19-kuolleisuuteen²¹. Tutkimuksessa käytiin läpi 18 590 tutkimusta. Seulontajaksojen jälkeen yhteensä 34 tutkimusta katsottiin sopiviksi meta-analyysiin ja näistä 24 tutkimusta kelpuutettiin lopulta itse meta-analyysiin. Meta-analyysin perusteella Euroopassa ja Yhdysvalloissa koronarajoitukset vähensivät covid-19-kuolleisuutta keskimäärin vain 0,2 prosenttia. Meta-analyysin yhteenvetona todettiin, että sulkutoimilla oli vain vähän, tai ei ollenkaan vaikutuksia kansanterveyteen ja ne aiheuttivat valtavia taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. Edellä sanotun johdosta voidaan todeta, että rajoitus- ja sulkutoimenpiteet olivat perusteettomia ja ne pitäisi hylätä pandemiapolitiikan välineenä.

Koronatodistuksen tehottomuutta ja tosiasiallista vaikutuksettomuutta korostavat Suomessa ja muualla EU:ssa koronatodistuksen käytöstä saadut kokemukset, joiden valossa koronatodistuksella ei ole ollut minkäänlaista hidastavaa vaikutusta tartuntojen leviämiseen tai terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseen. Koronatodistuksen esittämismahdollisuus on päinvastoin edesauttanut tartuntaryppäiden muodostumista ja terveysturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä ja toimintaa. Tätä taustaa vasten on selvää, ettei koronatodistuksen käytön jatkaminen olisi oikeasuhtainen tai tehokas toimenpide epidemiatilanteen hallitsemiseksi tai väestönosan perusoikeuksien rajoittamiseksi. Mikäli koronatodistuksen käyttöä jatketaan, tulee vähimmäisedellytyksenä nimetä viranomainen, jonka tehtävä on kerätä vaikuttavuusdataa siitä, miten koronatodistuksen käyttö edistää lainsäädännöllä tavoiteltuja päämääriä. Tehtävään tulee osoittaa riittävästi resursseja johtuen sen haasteellisuudesta ja laaja-alaisuudesta, ja vaikuttavuuden mittaamis- ja seurantatavat on arvioitava ja päätettävä jo rajoituksia säädettäessä. Mikäli koronatodistuksen käytön tavoitteena on toimia kannustimena koronarokotteen ottamiseksi, tulisi tämä ilmaista avoimesti lainvalmistelussa, etenkin sen vuoksi, että koronatodistuksen käytön vaikutus koronataudin leviämiseen voi olla jopa negatiivinen eli sairastavuutta lisäävä²².

Kokoontumiseen tai tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden rokotestatus ei indikoi mitään kyseisen tapahtuman terveysturvallisuudesta.  Vaikka kaikki tapahtumaan osallistuvat henkilöt olisivat täyden rokotussuojan saaneita, voivat he silti tartuttaa toisilleen ja ympäristöönsä koronavirusta. Edellä sanotun johdosta on selvää, että koronarokotteisiin perustuvan koronatodistuksen käytölle tai sen laajentamiselle ei ole perusteita tämänhetkisen epidemiologisen tai lääketieteellisen näytön valossa. 

Koronatestauksen kapasiteettiongelmat ja tähän liittyvä testaukseen pääsyn rajoittaminen ovat johtaneet myös siihen, että taudin sairastaneet eivät välttämättä ole saaneet asianmukaista, testillä todennettua merkintää koronatodistukseensa. Julkisesti rahoitettuun koronatestiin pääsyä on merkittävästi rajoitettu mm. kapasiteettiongelmien ja kustannusvaikutusten vuoksi. Tämä on ongelmallista henkilön perusoikeuksien toteutumisen kannalta ottaen huomioon, että koronatodistusmerkinnän puuttuminen rajoittaa välittömästi henkilön mahdollisuutta palvelujen käyttöön ja osallistumista yhteiskuntaan. 

Suomessa käytännöksi on yleistynyt, että covid-19-taudin sairastamista koskeva merkintä voidaan kirjata pelkän diagnoosin perusteella ilman virallista testiä (oirekuvan ja/tai epätarkan kotitestin perusteella). Tämä on johtanut tilanteisiin, jossa lääkärille on jäänyt toimivalta ja vastuu arvioida, onko henkilö sairastanut covid-19-taudin, oikeutettu hyväksyttyyn koronapassiin ja sen johdosta oikeutettu toimimaan yhdenvertaisesti yhteiskunnassa. 

Yksityisten testien korkeat hinnat johtavat siihen, että vain varakkaammalla väestönosalla saattaa olla tosiallinen mahdollisuus hankkia koronatodistus ilman rokotetta. Lainsäädäntö syrjii vähävaraisempaa väestönosaa. 

Jotta koronatodistuksen kaltaisen perusoikeuksia rajoittavan työkalun soveltamista voitaisiin jatkaa, olisi sen toimivuus tavoitteiden saavuttamiseksi, eli viruksen leviämisen vähentämiseksi, todennettava. 

2. EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta säädetty asetus on EU-lainsäädännön ja/tai -sopimusten sekä Suomen perustuslain vastainen 

2.1  EU:n digitaalisen koronatodistuksen suhde Suomen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin

Suomessa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain²³ 

• 2 §:n mukaan potilaalla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävää tai muuten niiden kohteena olevaa henkilöä. Koronatodistuksen saaminen edellyttää ihmisiltä ehdollisella myyntiluvalla käytössä olevan, kokeellisen, koronarokoteen ottamista tai hakeutumista PCR (Polymerase Chain Reaction) -tutkimukseen. Rokottautumisvelvollisuus tai testiin alistumisvelvollisuus koskee siis ”muuten terveydenhuoltopalvelujen kohteena olevaa” tervettä henkilöä.
• 5 §:n mukaan potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön
• 6 §:n mukaan potilaalla on itsemääräämisoikeus eli potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.   Terveeseen ihmiseen ei siis voida kohdistaa pakkotoimia hänen tahtonsa vastaisesti, koska kysymys ei ole sairauden hoitamisesta.

Suomi on ratifioinut Yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla²⁴ (Oviedon sopimus). Sopimuksen

• 1 artiklan mukaan yleissopimuksen sopimuspuolet suojelevat kaikkien ihmisarvoa ja identiteettiä ja takaavat ketään syrjimättä, että jokaisen koskemattomuutta ja muita oikeuksia ja perusvapauksia kunnioitetaan biologian ja lääketieteen sovellusten alalla. 
• 2 artiklan mukaan ihmisen etu ja hyvinvointi ovat tärkeämpiä kuin pelkkä yhteiskunnan tai tieteen hyöty.
• 5 artiklan mukaan terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Kyseiselle henkilölle on annettava etukäteen asianmukainen selvitys toimenpiteen tarkoituksesta ja luonteesta sekä sen seurauksista ja riskeistä.

Euroopan Unionin Perusoikeuskirjassa²⁵ (2016/C 202) on I-III luvuissa sovittu ihmisarvosta, vapauksista ja tasa-arvosta. Digitaalinen koronatodistus loukkaa näitä perusarvoja ja on siten koko EU:n perusajatuksen vastainen. 

Koronatodistus on myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen²⁶ (EIS) 14 artiklan mukaisen syrjintäkiellon vastainen, koska se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan heidän mielipiteensä ja rokotestatuksensa perusteella.  Lisäksi se loukkaa 5 artiklan 1 kohdassa taattua oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen. EIS:ssa tunnustetaan nimenomaisesti YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, joka on hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948. 

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin^27-28 (EIT) on todennut, että yhteiskunnan etua ja yksilön oikeuksia tulee punnita oikeudenmukaisella tavalla (Soering v. United Kingdom [89]). Euroopan neuvosto on painottanut, että vaikka koronatodistuksen tapainen työkalu voi olla ihmisoikeuskäytännön näkökulmasta sallittua, sen käyttämisessä pitää noudattaa erityistä varovaisuutta, eikä sen vaatiminen voi olla pakollista. Euroopan neuvoston päätöslauselmassa 2361 korostetaan, että koronarokotteen tulee olla vapaaehtoinen, ja että ketään ei saa painostaa poliittisesti, sosiaalisesti tai millään muulla tavalla ottamaan rokotetta (7.3.1). Päätöslauselman mukaan ketään ei saa syrjiä sen vuoksi, että hän ei ole ottanut rokotetta, johtuen mahdollisista terveysriskeistä tai siitä, ettei kyseinen henkilö ole halunnut ottaa rokotetta (7.3.2). Nämä huomiot perustuvat Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Vaikka koronatodistus ei itsessään toimi rokotepakkona, se luo erittäin suurta painetta rokotteen ottamiseksi myös oman vakaumuksen tai terveydentilaan liittyvien vasta-aiheiden vastaisesti, ja osaltaan kannustaa yrityksiä jaottelemaan asiakkaita terveystietojen tai mielipiteiden perusteella, mikä on suoraan tulkittavissa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14. artiklan vastaiseksi syrjinnäksi.

On myös huomioitava, että yksilönvapauteen kuuluu jossain määrin oikeus toimia itselleen riskialttiilla tavalla, kuten EIT on päätöksessään Pretty v. UK [62] todennut²⁹. Jopa silloin kun kyseessä on omaa henkeä uhkaava valinta, sanktioiden määrääminen kyseisestä toiminnasta ei ole sallittua. Koska koronarokotteen vaikutuksena on oman itsensä suojeleminen vakavalta koronataudilta eikä sillä voi vähentää taudin tarttumista tai tartuttamista, herää kysymys missä määrin riskin ottamista oman terveyden kohdalla (jättämällä rokotteen ottamatta) voi sanktioida rajoittamalla perusoikeuksia.

2.2 EU:n digitaalisen koronatodistuksen suhde Suomen perustuslakiin

Tartuntatautilain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Terveystietoja käsittävän QR-koodin tai paperisen todistuksen esittäminen esimerkiksi tarjoilijalle ei ehkäise kenenkään sairastumista tai taudin leviämistä eikä sen haittoja. 

Suomen perustuslain³⁰ 6 § 1 momentti takaa oikeuden yhdenvertaisuuteen lain edessä. Saman lainkohdan 2 momentti kieltää ihmisten asettamisen eri asemaan vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Koronatodistuksen esittäminen yhteiskunnan ja yritysten palveluiden käyttämiselle kuitenkin asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan vakaumuksen, mielipiteen ja terveydentilan osalta. 

Suomen perustuslain 7 § 1 momentti takaa jokaiselle oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Saman lainkohdan 3 momentti kieltää henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumisen. Koronatodistuksen edellyttäminen rajoittaa ihmisen vapautta ja henkilökohtaista koskemattomuutta. Koronarokotuksen ottaminen voi olla riski henkilön terveydelle ja turvallisuudelle.   

Suomen perustuslain 9 § 1 momentin mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa. Koronatodistuksen esittämisvaatimus estää vapaan liikkumisen.

Suomen perustuslain 10 § turvaa jokaisen oikeuden yksityiselämään. Koronatodistuksen esittämisvelvollisuus merkitsee yksityiselämää ja terveydentilaa koskevien tietojen jakamista ventovieraille ja rikkoo siten henkilön yksityiselämän suojaa.

Suomen perustuslain 18 § 1 ja 2 momentit turvaavat jokaiselle oikeuden hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Vaatimus koronatodistuksesta tai terveen henkilön säännöllinen testaaminen negatiivisen testituloksen saamiseksi on jo muodostunut työnteon esteeksi esimerkiksi Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Palkanmaksu keskeytettiin helmikuussa 2022 niiltä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä, joilla ei ole lainsäädännössä ja viranomaisohjeistuksessa määriteltyä covid-19-suojaa. Erityisestä lääketieteellisestä syystä työnteko ja palkanmaksu sai jatkua, jos henkilö kävi säännöllisesti koronatestissä.

Lisäksi kuluneen kahden vuoden aikana lukuisat yrittäjät ovat joutuneen kohtuuttomien rajoitusten ja pakkotoimien vuoksi sekä taloudelliseen että henkiseen ahdinkoon joutuessaan lomautetuiksi tai työttömiksi. Tämä koskee etenkin ravintoloita, elokuvateattereita, liikuntapalvelujen tuottajia ja pien- ja yksinyrittäjiä. Pandemian yksipuolinen tiedottaminen ja rokotuksiin painostaminen julkisen vallan taholta ovat saaneet myös yksityiset kansalaiset arvostelemaan toisiaan siinä määrin, että työssä oleminen ilman rokotetta on tullut lähes mahdottomaksi. Rajoitustoimet ovat lisänneet köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä mielenterveysongelmia.

Julkinen valta on vuodesta 2020 alkaen toiminut rajoitustoimillaan perustuslain 18 § 2 momentissa säädetyn velvoitteen vastaisesti. Erityisesti tämä koskee sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, joihin eduskunta on 1.1.2022 voimaan tulleella lailla tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta 1378/2021 kohdistanut kohtuuttomia ja epäsuhtaisia pakotteita. 

Lisäksi Suomen perustuslain 22 § velvoittaa julkisen vallan turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Julkinen valta on vuodesta 2020 alkaen toiminut rajoitustoimillaan perustuslain 22 §:ssä säädetyn velvoitteen vastaisesti säätäessään kohtuuttomia ja epäsuhtaisia rajoitteita.  Julkisen vallan tulee noudattaa perustuslakia. Käsillä oleva asetuksen soveltamisen jatkamisehdotus on Suomen perustuslain vastainen. 

Yliopistonlehtori Matti Muukkonen, Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta, on tutkimuksessaan todennut, että perustuslakivaliokunta sivuutti jo aiemmin terveiden rokottamattomien aseman koronapassin yhdenvertaisuuspohdinnoissa³¹. 

2.3 Rokotteiden haittavaikutusten suhde lainsäädäntöön

Julkisessa keskustelussa ei ole lainkaan käsitelty covid-19-rokotuksen vaikutusta sairastuvuuteen eikä rokotusten vaikutusta ihmisen normaaliin immuunipuolustukseen. Lisäksi julkisessa keskustelussa ei tunnusteta ihmisen omaa elimistön immuunijärjestelmää, vaikka esim. korkean rokotekattavuuden Israelissa on tehty tutkimus, jonka mukaan sairastettu korona suojaa uudelta tartunnalta jopa 13 kertaa rokotetta tehokkaammin³². 

Valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain³³ 4 a §:ssä ja 4 b §:ssä säädetään valtion virkamiehille ja hänen mukanaan seuraavalle perheenjäsenelle covid-19-rokotevahingosta maksettavasta korvauksesta. Laissa ja hallituksen esityksessä HE 41/2021 ko. pykäliksi tunnustetaan avoimesti haittavaikutusten mahdollisuus. Lain mukaan enimmäiskorvaus covid-19-rokotevahingosta on neljä miljoonaa euroa kunkin vahingonkärsineen osalta.

Aikuisia koskevia (18-vuotias tai vanhempi) rokotehaittailmoituksia on käsitelty Fimeassa 17.3.2022 mennessä yhteensä 8774 kappaletta, joista vakavaksi haitaksi luokiteltuja ilmoituksia on ollut yli puolet eli 5797 kappaletta³⁴. Tällä hetkellä tarkempaa käsittelyä odottavia koronarokoteilmoituksia on noin 17 700. Lisäksi Fimeaan on 14.3.2022 mennessä̈ tullut 577 haittavaikutusilmoitusta 12–17-vuotiaista. Tässä ikäluokassa haitan on arvioitu olevan vakava 152 ilmoituksessa. Fimeaan on 14.3.2022 mennessä̈ tullut 5–11-vuotiaista 37 ilmoitusta, joista kahdeksassa haitan on arvioitu olevan vakava. Fimea on ilmoittanut, että seuraavan kerran kooste julkaistaan toukokuussa 2022. Jo maaliskuun puoleenväliin mennessä ilmoitettujen haittavaikutustietojen perusteella on täysin perusteltua suhtautua kriittisesti kokeellisen, ehdollisella myyntiluvalla markkinoilla olevan rokotteen käyttöön ja halutessaan kieltäytyä rokotteesta. 

Rokotteiden ottaminen tai jatkuva ja kustannuksiltaan kallis terveiden ihmisten covid-19-testaaminen eivät voi olla ehtona EU-kansalaisen perusoikeuksien käyttämiselle ja yhdenvertaisesti yhteiskunnassa toimimiselle.

===

Edellä esitetyillä perusteilla katsomme, että asetus EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta tai sen jatkaminen 30.6.2023 saakka ei ole Suomen perustuslain tai muidenkaan kansainvälisten lakien ja säädösten mukainen. Koronatodistukselle ei ole lääketieteellisiä, epidemiologisia tai oikeudellisia perusteita. Euroopan Unionin Perusoikeuskirjassa on sovittu ihmisarvosta, vapauksista ja tasa-arvosta. Digitaalinen koronatodistus loukkaa näitä perusarvoja ja on siten koko EU:n perusajatuksen vastainen. 

Järjen Ääni ry

Viitteet

1. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.12.26.21268380v1
2. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMc2119270
3. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.12.21.21268116v1  
4. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3996320  
5. https://www.research.ed.ac.uk/en/publications/severity-of-omicron-variant-of-concern-and-vaccine-effectiveness
6. https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/1044481/Technical-Briefing-31-Dec-2021-Omicron_severity_update.pdf 
7. https://files.ssi.dk/covid19/omikron/statusrapport/rapport-omikronvarianten-31122021-ct18  
8. https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2021.12.26.474085v1
9. https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2021.12.24.474086v1
10. https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2021.12.17.473248v2 
11. https://www.med.hku.hk/en/news/press/20211215-omicron-sars-cov-2-infection 
12. https://drive.google.com/file/d/1rhCazFav1pokFKmsZI5_oqIeH9ofFckR/view  
13. https://www.med.hku.hk/en/news/press/20211215-omicron-sars-cov-2-infection
14. https://www.nature.com/articles/s41467-021-26672-3 
15. https://lc.org/newsroom/details/110121-lancet-study-finds-covid-shots-do-not-prevent-transmission
16. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.11.05.21265958v1 
17. https://www.bmj.com/content/375/bmj.n3027 
18. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC8323455/  
19. https://www.thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099(21)00765-9/fulltext  
20. https://files.ssi.dk/covid19/omikron/statusrapport/rapport-omikronvarianten-11122021-uy12  
21. https://sites.krieger.jhu.edu/iae/files/2022/01/A-Literature-Review-and-Meta-Analysis-of-the-Effects-of-Lockdowns-on-COVID-19-Mortality.pdf
22. https://doi.org /10.1101/2021.12.20.21267966: Vaccine effectiveness against SARS-CoV-2 infection with the Omicron or Delta variants following a two-dose or booster BNT162b2 or mRNA-1273 vaccination series: A Danish cohort study
23. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
24. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2010/20100024/20100024_2
25. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:12016P/TXT&from=EN
26. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/1990/19900018
27. https://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-57619
28. https://www.coe.int/en/web/data-protection/-/vaccine-pass-yes-but-with-strict-respect-of-human-rights
29. https://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-60448
30. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
31. https://www.uef.fi/fi/artikkeli/tutkimus-perustuslakivaliokunta-sivuutti-terveiden-rokottamattomien-aseman-koronapassin
32. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008225253.html
33. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210340?s=09&fbclid=IwAR3N7GcTgODmKFn13HvAGXRwpy7DAS5XTU8XLqd2CrFkys3gnE7zweyiiTw
34. https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset/kooste-koronarokotteiden-haittavaikutusilmoituksista